Yöllinen kapakkareissu ja hanamit puistossa

Eilen yöllä laiskan sunnuntain päätteeksi päätimme Hiskin kanssa lähteä tutkailemaan paikallisia kuppiloita. Kadut olivat aivan hiljaisia ja kaikki paikat näyttivät olevan pimeinä. Puoli yhden aikaan löysimme paikan, joka oli vielä auki. Tämä Bar & Kitchen niminen paikka vaikutti oikein mukavalta. Paikka oli hyvin pieni. Tiskillä oli 4 istumapaikka, joiden lisäksi oli 2 pöytää, joista toisessa oli kaksi tuolia ja toisessa neljä. Joten yksinkertaisella matematiikalla saimme baarin maksimi-vetoisuudeksi 10 henkilöä. Baari oli keskittynyt ilmeisesti hyvinkin paljon drinkkeihin. Viina- ja likööripulloja oli tiskit ja hyllyt täynnä. Minä tilasin yhden oluen ja Hiski yhden Jamesonin. Jamesonin löytymisessä meni hetki. Tiskillä ei ollut kuin kolme muunlaista viskiä - laatumerkkejä kuulema. Hyllyltä lopulta Hiski bongas vajaan pullon, mistä irtosikin vielä yksi paukku. Tämän jälkeen omistaja kipaisi jonnekin ulos ja tuli piakkoin takaisin täyden pullon kanssa.

Baarissa oli meidän lisäksi kaksi muuta asiakasta, joiden kanssa siinä pian alettiinkiin juttelemaan. Pojat oli juhlimassa toisen 21-vuotis synttäreitä. Toinen poijista oli Dae ja toinen Gou. Gou oli kotonaan lomilla käymässä, mutta opiskelee lakia Tokyossa. Dae harrastaa voimistelua ja on töissä urheilukaupassa. Siinä turistiin poikien kanssa kaikenlaista mahottoman huonon japanin ja heidän mahdottoman huonon englannin sekoituksella. Semmoinen ihmekin pääsi käymään, että juotiin Hiskin kanssa koko baari tyhjäksi oluesta. Tosin siihen ei paljoa vaadittu. Taisi 4 oluen jälkeen varasto loppua ja baarimikko kipaisi taas kovasti pahoitellen olutta jostain hakemaan. :) Kaikenlaista kommellusta siinä sattui, mm. Daen ja Hiskin kädenvääntö, minkä hävittyään Daen piti päästä näyttämään taitojaan ja heitti autiolla tiellä baarin ulkopuolella pyörimällä puolivolttien sarjan. Näppärästi se sujuikin.

Siinä puoli kolmen aikaan sitten päätettiin sitten lähteä pois. Laskun tilaus, jonka loppu summa oli tasan 5000 yeniä. (Japanissa maksetaan baarissa vasta pois lähdettäessä.) Minä tilasin 3 olutta ja yhden margarithan ja Hiski 2 olutta ja 5 viskiä, joista 2 tarjottiin pojille. Pienen laskeskelun jälkeen tuumasimme saaneemme ainakin yhden oluen ilmaiseksi, sillä kaikki maksoi 500 yeniä. Meidän tilattuamme laskun omistaja taisi laittaa puljun kiinni sillä pojatkin maksoivat ja lähtivät. Hiskin kanssa teimme vielä pienen lenkin ja tutkailimme olisiko jokin paikka vielä auki. Läheltä niitä ei ainakaan löytynyt, joten kävelimme kievarinkauppaan (yksi jostakin syystä muotoutunut oma nimitys 24h auki olevalle pienelle kaupalle) ja ostimme yhdet oluet. Sitten hipsimme läheiselle ratikka pysäkille istuskelemaan ja nauttimaan juomista ja tarinoimaan niitä näitä lämpimässä kevät yössä. Lopulta vähän jälkeen 3 nukkumaan.

Tänään aamulla sää oli mitä mainioin. Koko aamu oli hanamin viettoon lähtöä suunniteltu ja lopulta monenlaisen vatuloinnin jälkeen Hiskin porukka jäi kotia Aapelin nukahdettua ja me muut painuimme Dogon (Dogo-onsen on Matsuyamassa sijaitseva Japanin vanhin yhä käytössä oleva furo) puistoon. Tosin tämän 'vatuloinnin' aikana ehdittiin käydä Kertun kanssa julistamassa kesämeiniki alkaneeksi pienellä kävelylenkillä. Ilma oli lämmin ja minä hilpottelin menemään ihan paitahihasillani ja syötiinpä ensimmäiset jätskitkin.

(Jätski maistui pikkukujilla kävellessä)

Hanamiretkelle lähtö ei lopulta vaatinutkaan pitkiä valmisteluja. Kaupasta otettiin valmiit eväät mukaan ja sitten painuttiin puistoon viettämään ja nauttimaan valkoisina hohtavista kirsikkapuista ja kesäisen tuntuisesta säästä. Ihmisiä puistossa oli hurjasti. Koboltinsinisillä pressuilla puiden katveessa kevään tuloa juhli paljon lapsiperheitä, firmojen työporukoita, kaverikuntia, naapuruksia ja vanhuksia. Yleisilmapiiri oli ilosta pulpattava. Retkiseurueilla oli kaikilla mukanaan suuret määrät evästä, jotkut joukkiot näyttivätkin ruokamäärästä päätellen aikovan viettää puistossa pidemmänkin aikaa. Ja tosiaan, tarkemmin katsottua joidenkin juhlijoiden kasvot punoittivat jo siihen malliin ja äänen voimakkuus oli noussut jo niihin korkeuksiin, että hanamia todella oli vietetty jo pari päivää yhteen menoon. Olipa eräskin japanilainen bisnesmies riehaantunut kevääntulosta (ja oluesta ja sakesta) jo niin antaumuksellisesti, että kravatti olikin salmittu pään ympärille otsapannaksi. Istualtaankaan hän ei meinannut pystyssä pysyä, vaan kellahteli vuoroin selälleen, vuoroin kyljelleen. Suusta kuului vain outoja örähdyksiä ja naurun röhähdyksiä.

(Puistoretki seurueemme)

(Vasemmalla riehaantunu bisnesmies ja oikealla tytön jalkojenjuuressa hänen lemmikki hillerinsä)

Enimmäkseen ihmiset käyttäytyivät kyllä hyvin asiallisesti. Oma sininen retkialustamme asetettiin kirsikkapuiden ympäröimän kentän reunalle. Viereisellä viltillä joukkio viritteli jo karaokelaitteitaan toimintavalmiuteen. Siinä syödessämme sedät alkoivatkin laulaa luikauttaa tunnelmallisia enkkoja (japanilainen iskelmä, joka usein lauletaan mahtipontisella vibraatolla). Kentällä jotkut pelailivat sulkapalloa ja pienimmät lapset tepastelivat ympäriinsä muuten vain riemuissaan. Puistossa leijui houkutteleva ruoankäry seurueiden omista grilleistä ja puistopolkujen vierustoille pystytetyistä myyntikojuista. Puiston keskellä sijaitsevasta metsiköstä kantautui satakielen liverrys. Oijoi, mukavata oli!

(Puistokaraoke)

(Retkipäivän kirsikankukkia)

Maltettuamme parin tunnin jälkeen kerätä kamppeet taas kasaan, ja lähdettyämme hakemaan polkupyöriä parkista, törmäsimmekin yhtäkkiä juuri paikalle saapuneeseen Aapelin porukkaan. Jäimmekin Kaisan, Hiskin ja Aapelin kanssa vielä kiertelemään puistoa.

Illemmalla käytiin maistelemassa herkutuksia ja kummallisuuksiakin liukuhihna-sushi-ravintolassa. Hihnalta vaan poimittiin halutut annokset ja eikun syömään. Minä tosin en kovin suuria kummallisuuksia maistellut - tyydyin perinteisiin herkkuihin, mutta Hiski maistoi muunmuassa sushia, missä riisin päällä lötkötti siivu raakaa naudanlihaa. Ei kuulema pystynyt pureksimaan - oli niin sitkasta, mutta urhoolisesti mies ne nielaisi. Yhdellä annoslautasella on yleensä 2 pientä sushia. Lasku määräytyy pöydälle kertyneiden lautasten lukumäärän mukaan. Kuuden hengen porukalla lopullinen saalis oli 35 lautasta ja lasku semmoiset 40 euroa. Eli ei nyt sitten kuitenkaan kovin kallista.

Näin nämä päivät vaan mennä vilistää, varsinkin kun tekemistä riittää. Mutta palataan taas, kun on jotain uutta tarinoitavaa. :)

-markus (ja kerttu)-