Kertun ja Markuksen matkapäiväkirja

Oma kuva
Nimi: Musamies
Sijainti: Kalakukkokaapunki, Finland

Olen proviisori, jolla on myös muotoilijan koulutus. Kiinnostunut musiikista ja oluiden maistelusta, joita nyt tähän blogiini olenkin yhdistänyt. Sen lisäksi tieteet ja taiteet ovat lähellä sydäntäni. Pyrin bloggaamaan tähän seikkailuistani oluiden makumaailmassa soundtrackeillä ryyditettynä. Välillä asiaakin aiheista ja aiheiden vierestä.

keskiviikkona, kesäkuuta 28, 2006

Kotona

Eilen laskeuduttiin n. klo 15 Helsingin lentoasemalle. Siellä Ellinoora meitä odottelikin. Iloinen jälleen näkeminen :D Autolla lähdettiin huristelemaan kotia päin ja Kuopioon saavuttiin klo 21. n. 20 tuntia oli kulunut siitä, kun lähdimme Matsuyaman kotoa taksilla lentokentälle. Foodista haettiin patongit pahimpan nälkään ja sitten kotia suihkuun, syömään ja katsomaan töllöä! ;) No, unituli silmään jo heti kymmenen jälkeen. Elikkä turvallisesti päästiin perille ja nyt alkaa arki. Kohta työkkäriin ja sitten KELAan.

Kiitoksia kaikille matkaamme seuranneille ja Ellinooralle kiitokset väsyneiden matkalaisten seuraamisesta. Ja suurimmat kiitokset Soinnulle ja Veli-Matille meidän majoittamisesta japanissa!

Laitamme loppureissun kuvia vielä paikoilleen, kunhan tässä ehdimme.

.markus.

maanantaina, kesäkuuta 26, 2006

Viimeistä päivää

Nytpä on 3 kuukautta siististi paketissa. Huomenaamulla lennetään ensin sisämaan lennolla Osakaan, minkä jälkeen vaihdetaan Finnairiin ja suunnataan kulku kohti Suomea.
Tänään ollaan tyhjennelty viimeisiä jenin rippeitä kukkarosta lähialueen kaupoissa kierrellessä. Samoin on käyty sanomassa hyvästin naapurikorttelin riisipellon sammakkokuorolle ja mandariinivuoren sirittäville otuksille. Markus lähti vielä tervehtimään kantakuppilan pitäjää ja kiittämään hyvästä yhteistyöstä.
Melko pitkä aikahan täällä Japanissa tuli oltua, mutta kaikenkaikkiaan hieno reissu. Kiinnostavia juttuja tuli koettua, vaikka kieltämättä useasti kaikki japanilaisuus synnytti ärsyyntymistä ja ahdistusta. Tällöin ei pihapiiristä parannut paljon kauemmas liikuskella. Innolla ollaan nyt Suomeen palailemassa. Se kyllä kuitenkin on varmaa, että oli sitä miten tympääntynyt reissaamiseen tahansa, pian taas iskee kaukomaankaipuu. :)

Kerttu

torstaina, kesäkuuta 22, 2006

Karaoken salat

Eilen illalla kävimme Antin ja Laurin kanssa testailemassa karaoken saloja Yuu-nimisessä hyvin pienessä karaokebaarissa. Jos baari oli pieni suomalaisiin verrattuna, niin laitteet oli sitäkin hienommat. Aluksi vähän jännitettiin löytyisikö listalta yhtään englannin kielistä kappaletta puhumattakaan siitä, että sanat olisi olleet romanjeilla (eli normiaakkosilla). Helsingin puhelinluetteloa paksummasta opuksesta sitten alettiin biisejä etsiskelemään ja lopulta paikallisten avustuksella englannin kielisten laulujen osio löytyi.

Lauri rohkeni kokeilla ensimmäisenä ja aloittikin Yesterdayllä varmuuden vuoksi. Siitä ainakin suurimman osan sanoista ilmoitti muistavansa ulkoa. :) Onneksi näyttöön tuli katakanojen lisäksi myös meikäläisillä kirjaimilla tekstit. Tästä sitten innostuimma ja luikauttelimme kasan lauluja. Lauri lauloi ainakin Yesterdayn lisäksi Elton Johnin Can you feel to love this nightin ja Celin Dionin My hearts will go onin. Antti settilistaan kuului mm. Beatlesin Let it be ja Metallican Master of puppets, mikä olikin aika suoritus ja mielenkiintoinen karaoke biisinä pitkine sooloineen :P Minä luikauttelin Radioheadin Karma policen, Coldplayn Yellowin ja koetellakseni rajojani lopuksi Ella Fitzgeraldan Summertimen. Viimeisenä biisinä kiekautettiin yhteislauluna Frank Sinatran My Way. Antin sanojen mukaan koko baari lauloi mukana ja baarin emäntä pyyhki kyyneleitä silmäkulmastaan suorituksemme aikana. Tiedäpä sitten häntä, mikä ollut kyyneleiden syy. Toivottavasti liikutus... ;)

Täytyy kyllä vielä todeta, etten suomessa ole vastaavan tasoisiin karaokelaitteisiin törmääänyt. Tai tasokkaan niistä teki käsittämättömän laaja biisi valikoima. Tuhansien japanilaisten enkkojen lisäksi koneelta löytyi valtavat määrät kiinalaisia ja korealaisia iskelmiä sekä hyvin kattavasti englannin kielisiä kappaleita. Kiinnostavimpia karaoke kappaleita olisi minusta ollut System of a Downin B.Y.O.B ja Chop suey!, mutta niitä en näillä laulutaidolla ja siinä paikassa rohjennut lähteä kokeilemaan ;) Muita mielenkiintoisia orkestereja oli mm. Ramones, Rancid, Pearl Jam (jolta tuoreimpana biisi tarjokkina oli viimekuussa ilmestyneen levyn ensimmäinen sinkkulohkaisu World wide suicide), Dinosaurus Jr., Metallica, Iron Maiden ja meitä suomalaisa kiinostavina mainittakoon Hanoi Rocks ja Sonata Arctica!?! Tällaiset valikoimat suomalaisiinkin karaoke paikkoihin, niin minäkin voin innostua enemmänkin laulemaan. Eikä tartte kuunnella kolmatta kertaa saman illan aikana Satumaa tangoa!!!

Eikun hyvää juhannusta ja karaokeen kiekumaan!!!

.markus.

PS: Harmillisesti unohdettiin ikuistaa meidän karaoke laulusessiot, joten niistä ei ole kuvia luvassa :(

keskiviikkona, kesäkuuta 21, 2006

Arvoituksen vastaus

Eipä täysin oikeata vastausta tullut. Mutta erittäin hyviä arvauksia kuitenkin :) Kertaalleen nestekin arvattiin oikeaksi. Elikkäpä tässä nyt oikea vastaus kuvan kera:


Kukas siellä pohjalla köllöttää?!?

Kupissa oleva neste on olutta ja se on laitettu kukkapenkkiin orvokkeja syöviä etanoita varten. Etanat haistavat oluen ja tulevat juomaan sitä ja raukat hukkuvat sitten olueen, mutta orvokit säästyvät. :) Opettavaista, eikö? Ei pidä mennä uimaan olueeseen.

.markus.

vuorikiipeily

Matkalla kohti Ishizuchin huippua, joka siintää vasemmalla

Shikokun korkein huippu, Ishizuchi-san, osoittautui kivemmaksi paikaksi kiivetä, kuin alunperin suunnitelmissa ollut Fuji-vuori. Fuji on toki paljon korkeampi, mutta rankempi kiivetä, ylikansoitettu ja maisematkin on pelkkää paljasta kivirinnettä. Ishizuchi on syvänvihreiden vuortenhuippujen ympäröimä, rehevän kasvillisuuden peittämä ja linnunlaululla täytetty vuori.

Ishizucihn huippu!

Ajomatka vuorelle Matsuyamasta kesti reilut 2 tuntia. Tiet oli hurjan mutkaisia vuoriteitä, ja välillä pitikin pysähdellä maisemia katselemaan ja oksennuspusseja tyhjentelemään. Varsinainen kiipeäminen aloitettiin 1400 metristä. Reitti oli selkeästi seurattavaa polkua, kivenlohkareportaita ja puisia siltoja kuilujen ylitse. Noin 5 km:n matkaan meillä lukuisine lepotaukoineen kului kolmisen tuntia, alaspäin päästiinkin puolta nopsemmin. Ylhäällä huipulla oli Shintopyhäkkö ja taukotupa. Joka puolella näkyi silmän kantamattomiin sinisiä metsien peittämiä vuoria. Yhdeltä suunnalta siinsi kaukana sumuinen meri ja Matsuyaman kaupunki.

Ja todistettavasti me olimme siellä. Takana siintää muutamia metriä korkeampi huippu, jonne ei ole kyllä asiaa ilman asian mukaisia vuorikiipeilyvarusteita

Jylhiä maisemia

Jos oli huipulta maisemat hienot, niin oli ne kyllä pelottavatkin. Pystysuoria pudotuksia ja jalkojen alla luiskahtelevia kiviä ja muita kammotuksia, joita liikaa ajatellessa rupesi pökerryttämään. Turvallisesti selvittiin kuitenkin koko joukko takaisin alas ja kotiin.

Kotimatkalla avautui vuoristosta upeat maisemat auringon laskiessa. Ilta usva peittää meren pintaa ja saarten huiput nousevat Matsuyaman edustalla usva merestä.

Kerttu

sunnuntaina, kesäkuuta 18, 2006

Finrando café

Kotiin lähtö senkuin lähenee. Lauri ja Kaisla tuli tänne tiistaina ja olemmekin koko porukalla kaikenlaista puuhailleet. Kävimme mm. toissapäivänä taas Tobessa, missä vihdoinkin pääsimme katsastamaan Tobeyaki-tehtaan toiminnassa. Matka otettiin Kertun kanssa taas kuntoilun kannalta ja menimme pyörillä muiden tullessa bussilla.

Eilen oli kirkolla Finrando cafe (Finland Café), missä me kaikki olimme avustamassa. Kahvila oli auki 2 tuntia ja tarjolla oli kahvia, suomalaista pullaa, munkkeja, kakkuja, simaa, Runebergin torttuja, piirakkaa ja lettuja. Ja lisäksi oli myytävänä ruisleipää. Porukkaa oli kuin Elon pelissä. Kaikenkaikkiaan hiukan yli 100 ihmistä kävi nauttimassa suomalaisia herkkuja suomalaisten sävelten soidessa. Ja kahvilan tuotto meni vielä Unicefille. :) Mukava tunnelma, vaikka kaikki olimmekin kahvilan ovien suljeuduttua aivan puhki.

Minä hankin torstaina uudet silmälasit täältä. Vanhoillakin olisin vielä pärjännyt, mutta kun halvalla saa niin pitihän ne hommata. Kehykset, linssit, kotelo ja näöntarkastus vain 55 euroa. Ja lasit mukaan 30 minuutissa. :D Ei hinta päätä huimannut - ja hyvin näkyy. Ihmetyttääkin, miksi lasit maksavat niin maltaita Suomessa?!?

Matsuyaman lähellä oleva iso pato (Korkeutta 87m). Kuva yhdeltä viimeisistä pyöräretkistäni -markus-

Nyt yritetään nauttia viimeisistä päivistä japanissa. Tiistaina tarkoituksena olisi peruuntuneen Fujille kiipeämisen korvikkeena kiivetä Shikokun korkeimmalle huipulle. Tämä Ishizuchi on Fujia noin puolet matalampi, mutta kuulema oikein mukava kiivetä ja hienot maisemat. Joten saa kelvata.

.markus.