Yöjunalla Tokioon

Japanilaisella yöjunalla oli jännä matkustaa. Hytit olivat käytävään avonaisia sopukoita, joissa oli suomalaiseen malliin kaksi kerrossänkyä kussakin. Jokaisessa petissä oli verhot, jotka vedettiin sängyn eteen suojaksi. Junan puolesta kaikille oli jaettu käyttöön puuvillaiset yukatat ja tohvelit. Päivän pyörälenkin ansiosta nukutti kyllä hyvin koko yön.

Tokioon saavuttiin lauantaina klo 9 jälkeen. Tavarat vietiin päiväksi säilöön ja lähdettiin heti etsiytymään Studio Ghibli museoon Mitakan kaupunginosaan. (Studio Ghiblin/ Hayao Miyazakin piirroselokuvia ovat mm. Henkien kätkemä, Totoro, Prinsessa Mononoke) Oli tosi kuuma päivä, ja harvinaista kyllä jopa Tokiossa paistoi aurinko siniseltä taivaalta. Ennen kuin kerittiin päästä koko museoon oltiin tyhjennetty ainakin pari pullollista vihreää teetä. Museo sijaitsi metsäisen puistoalueen laidalla. Jo talo itsessään oli eriskummallisesti ja hauskasti rakennettu, lisäksi itse näyttelyt olivat huolellisesti tehtyjä ja mielenkiintoisia. Päästiin myös katsomaan Miyazakin uusi lyhytelokuva, jota näytetään ainoastaan museon tiloissa.
Ihmisiä oli kyllä aivan kamalan paljon. Ihan järkevää, että lippuja kullekin päivälle tulee myyntiin vain rajattu määrä. Yksi museon kohokohdista oli ruohomättäiselle katolle (jonne pääsi kiipeämään portaita pitkin) rakennettu aidon kokoinen Laputa-elokuvan hellyyttävä ruosteisen sammaloitunut robotti.

Laputa elokuvan robotti

Museosta etenimme junalla ja metrolla Aoyamaan, jossa käytiin katsomassa kuvittaja John Shelleyn näyttely Andersenin satuihin tehdyistä kuvituksista. Kauniita ja tarkasti tehtyjä töitä. Itse taiteilijakin oli paikalla, joten pääsimme välittämään Heikki-veljen terveiset. Kovasti lähetti John terveisiä takaisin päin. Sanoi perheinensä vähän suunnittelevansa Suomen matkaa, kun tytär haluaisi mennä Muumimaahan.

Päivän näyttelyista tarpeeksi nautittuamme lähdettiin kirjautumaan majapaikkaan Ikebukuroon. 5-10 minuutin kävelymatkan päässä Ikebukuron vilinästä ja mainosvalosykkeestä sijaitsi rauhallinen Kimi Ryokan, jota voi kyllä suositella kaikille Tokionmatkalaisille yösijaksi. Huippuedullinen hinta, siisti, nätit japanilaiset tatamihuoneet, alakerrassa yleinen oleskeluhuone, jossa mm. jääkaappi ja teeautomaatti. Asukkaita majapaikassa oli melko paljon, huoneet olivat kaikki varmaan varattuja, mutta käytävillä oli miellyttävän hiljaista.

Kerttu iltateellä Kimi-ryokanin oleskelutilassa

Sunnuntaina pidettiin puistopäivää. Kierreltiin ja oleiltiin parissa suuressa puistossa, Yoyogi-puistossa ja Shinjuku Gyoenissa. Yoyogin puiston vieressä oli sunnuntaiseen tapaan vieri vieressä bändejä, soittoporukoita ja tanssiryhmiä esiintymässä. Taisi joka porukalle kuitenkin kuulijoita riittää, kun kansaa oli liikkeellä niin paljon. Aamusta alkaen oli paikalla kaikenlaisten käristysten myyjää ja hattarakauppiasta.

Yoyogin puiston ilmaisia live-konsertteja vierivieressä

Tokyon talomeri välkehti auringonlaskiessa

Shinjuku-Gyoenin lammen rannalla jouduimme yllättäen karmean murhenäytelmän todistajiksi, kun laiskan pulskea karppi nielaisi kokonaisena pikkiriikkisen kilpikonnan! Tapauksen järkytyksestä selvitäksemme ajettiin takaisin Ikebukuroon ja kiivettiin (=hurautettiin hissillä) pilvenpiirtäjän 60:een kerrokseen näköoloja ihmettelemään.

Vain lasi erotti maiseman katselijan ulkoilmasta ja pystysuorasta pudotuksesta

Ikebukuro pilvenpiirtäjän 60. kerroksesta lähes pystysuoraan alaspäin kuvattuna

Kerttu