Kyoto, Osaka, Matsuyama, Uchiko

Shirahaman kesälomamaisemista oikein harmitti lähteä pois, mutta mentävä oli, kun oli niin reissu suuniteltu ja yöpaikat varattu. Eli eikun taas kiskojen päälle ja tällä kertaa suuntana oli Kyoto.

Kyotossa olimme klo 17 aikaan. Yöpaikan olimme saaneet Kertun lapsuudenmaisemista, Kamogawan kirkolta, missä Veli-Matti oli töissä, kun he 26 vuotta sitten asuivat Japanissa. Yövyimme kirkon pappilan puolella, joka on tällä hetkellä ilman vakituista asuttajaa.

Iltaoluen ostaja yllätettiin pimeältä kujalta itse teossa

Illalla kävimme kävelyllä viereisen joen rantatörmällä Imperial Palacen puistolle asti. Puistossa ehdimme käveleksiä ja ihmetellä vain hetken, ennenkuin iltapimeni. Takaisin kävelimme ison tien vartta. Matkalla syötiin pikakuppilassa oikein maukkaat kareeraisut ja udonit.

Perjantai aamuna suuntasimme kulkumme museoihin. Minä menin käymään raku-museossa ja Kerttu läheisessä tekstiilimuseossa. Minä hankin hyvän oloisen, mutta hinnakkaan eglannin kielisen kirjan rakun historiasta.

Museoiden jälkeen suuntasimme Nijon linnaan, mikä meiltä jäi näkemättä 3 vuotta sitten liian myöhäisen vierailuajankohdan takia. Upeat rakennukset ja puistot ja mielenkiintoiset "laulavat lattiat", jotka olivat paljastaneet öiset hiippailijat.

Sateessa tallustimme yhden varjon alla takaisin majapaikaa kohti. Totaalista kastumista välttääksemme menimme istuskelemaan upeaan cafe-galleriaan. Sade ei ottanut kuitenkaan laantuakseen, joten ei auttanut kuin kastua. :)

Teekutsu porukka

Illalla oli kirkon porukka järjestänyt teekutsut meidän kunniaksi, tai siis oikeastaan Kertun. Vastaanotto oli sydämmellinen. Paikalla oli pääasiassa vanhempia seurakuntalaisia, jotka olivat viimeksi nähneet Kertun 5-vuotiaana tyttösenä. Oikein mukavat kutsut.

Aamulla pakkasimme sitten taas tavarat ja nyt määränpäänä oli Matsuyama. Tosin olimme päättäneet piipahtaa katselemassa Osakaakin. Valitettavasti jouduimme ajanpuutten vuoksi jättämään välistä mielenkiintoisen Universal Studio -toimintapuiston. Osakassa hortoilimme loputtomia kauppa- ja ruokakujia päämärättömästi, kunnes kyllästyttiin. Syötiin vielä Osakassa ennenkuin kiirehdimme takaisin Shin-Osakaan, että ehtisimme suuniteltua aikaisempaan junaan.

Ufo-mies todisti, että kyllä ufo sieppaus pelistäkin voi joskus voittaa! Vaimolle saatiin himoittu puhelinfirman mainospehmolelu. :P

Matsuyamssa olimmekin sitten jo klo 17 jälkeen. Kotosalla suihkuun ja otettiin sen jälkeen rennosti. Päivän mittaan allekirjoittaneella oli nuha alkanut pikkuisen vaivata ja iltaa kohti vain se yltyi. Sunnuntai menikin sitten täysin sairastaessa. Kurkku oli kipeä ja nokka vuoti kunnolla. Flunssa iski myös Kerttuun. Todennäköisesti vilustuimme Kyotossa märissä vaatteissa tallustessamme. Oli hieman hassua, kun auringossa palaneet olkapäät oli tulessa ja muuten oli vilustunut olo. :)

Iloista leijan lennätys porukkaa

Reilipassin viimeiset päivät jäi siis vähemmälle käytölle. Tiistain sentään jaksoimme lähtemä käymään läheisessä Uchikon kylässä, missä osa kylästä oli säilytetty vanhassa japanilaisessa asussaan. Uchikossa kävimme myös leijamuseuossa, missä pääsimme kokeilemaan myös perinteisen leijan lennätystä ja saimme lahjaksi pienen leijan. Kaikki museon leijat olivat joskus lentäneet oikeasti, mikä tuntui välillä uskomattomalta. Mielettömin oli ehkä käsittämättömän pitkä lohikäärmeleija, mikä kattoon ripustettuna jatkui mutkittellen koko museon läpi!

Ja kyllähän myö aina yks leija ilmaan saadaa... ***kele ;)

Kävimme myös tutustumassa perinteiseen japanilaiseen paperin valmistukseen, mistä myös perinteisesti leijat on valmisettu.

Perinteisen japanilaisen paperin valmistusta. Taidon oppiminen tasaisen laadun saamiseksi kestää kuulema vuosikausia! Käsityö kunniaan!

Kerttu ja sointu syömässä perinteistä japanilaista maustettua jäämurskaa perinteisissä japanilaisessa miljöössä

Loppuviikko onkin sitten vietetty pääasiassa lepäillen kotioloissa ja pihatöitä tehden. Nyt aletaankin sitten valmistautumaan väenlisäykseen sillä tiistaina saapuu Kertun Antti-veli vaimonsa Viivin kanssa.

.markus.